Perjantaiaamuna ikkunani kaltereiden takaa näkyy seuraava talo, jonka pienten huoneiden ikkunat on peitetty folioilla tai verhoilla ja jonka ulkopuolella roikkui pyykkiä kuivumassa.
Kotikadullani paistoi aurinko, päällystettä porattiin auki, vieressä mummo istui paikallaan melusta huolimatta. Kävellessä sai varoa autoja, roskapusseja ja kadulle tyhjennettäviä ämpäreitä. Toisella puolella syötiin ja tarjoiltiin aamupalaa. Kiskalta ostettiin pullaa ja tupakkaa.
Tänään aamulla valkoisten verhojen takaa näkyi merta, kukkuloita, lintuja, uimaranta, lauttasatama ja oma piha.
Kadulla ei kulkenut henkilöautoja, vaan golfkärryjä. Ainoa näkemäni ihminen oli kiinalainen puutarhanhoitaja olkihatussaan. Mitään ei tapahtunut.
Hongkongilaisia aamuja kummatkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti