arkea ja vähän enemmän

Kun ystäväni Suomessa kysyvät, että millaista siellä Hongkongissa on, kerron yleensä jotain suurkaupungin vilinästä ja sen vastapainoksi kauniista luonnosta, halvasta ruuasta ja toimivasta liikenteestä. Sitten sanon, että aika arkista se elämä kuitenkin täälläkin on. Töitä maanantaista perjantaihin kello 9–17, julkisia liikennevälineitä, ruokakauppoja, imurointia ja tiskaamista.

Ja sitten ei kuitenkaan niin kovin arkista. Vähintään arki+.

Viime aikoina olen esimerkiksi:

Mennyt myöhässä elokuviin, koska noin 8 euroa maksaneeseen lippuun sisältyi yllättäen myös juoma ja popcorn-annos tai muffini.

Istunut lämpimänä iltana puistossa lukemassa kirjaa ja naureskelemassa koiranulkoiluttajien kanssa heidän arvaamattomille lemmikeilleen.

Kiertänyt ison porukan kanssa määränpäähän zoological gardenin kautta, silä kaikki eivät olleet vielä nähneet apinoita.

Ollut vahingossa toisena päivänä samassa puistossa, kun valot sammuivat ja puisto suljettiin. Vastaan tullut työntekijä huusi ensin jotain vihaisena kiinaksi, mutta päästi sitten nuoren naisen juuri lukitsemastaan portista ulos.

Nauttinut helteisestä sunnuntaista veneellä 40 muun nuoren kanssa paikassa, jossa puhelimissa ei ollut kuuluvuutta. Uinut, pelannut korttia ja ottanut rennosti. Kuljettanut myöhemmin joukkoon liittyneiden tavarat rannalta veneelle kilpikonnan muotoisen uimalelun päällä tasapainoitellen.

Viettänyt iltaa supertäydellä baarikatu LKF:llä, jossa rugbykisojen vuoksi valtaosa ihmisistä oli pukeutunut jonkinlaisiin karnevaali- tai naamiaisasuihin, ja paennut ihmispaljoutta sen jälkeen nurkan takaa löytyvälle amfiteatterille.

Syönyt, juonut ja herkutellut. Ilman että olen kokannut itse tai joutunut vararikkoon.

Osallistunut työn puolesta illallisjuhliin, jossa yhtenä ohjelmanumerona oli yleisöä lievästi hämmentänyt vaihto-opiskelijoiden juomakilpailu.

Kävellyt autiolla hiekkarannalla vesisateessa, ja sen jälkeen kiertänyt lähes puolet Hongkongin saarta bussilla kovassa vesisateessa matkalla (sateiselta) rannalta kotiin ja pois jäädessä ollut lopulta niin nälkäinen, että alkuperäisen ruuanlaittoajatuksen sijaan nautimme illallisen lähimmässä McDonald'sissa.

Käynyt dinosaurusnäyttelyssä (20 HKD), jossa koskin dinosauruksen kakkaa ja laitoin dinon piereskelemään.

Poikennut kasinolta näyttävään rakennukseen, jossa korttipelien sijaan pelattiinkin mahjongia. Tunnelma oli tiivis, kun kukaan ei puhunut, pelipalikat kolisivat ja tarjoilivat kantoivat teetä pelaajille.

Viettänyt keskiviikkoiltoja laukkakisoissa.

Syönyt intialaista ruokaa ystävän 16. kerroksen asunnossa, josta avautui upea maisema alas rinnettä, ja katsonut samalla tv:stä elokuvatrailereita näyttävää kanavaa (joka oli yli sadasta kanavasta ainoa, jota onnistuimme katsomaan yli minuutin maksamatta).

Jonottanut hikisessä ilmassa entiseen julkiseen asuinrakennuskompleksiin pystytettyyn museoon ja ollut kiitollinen siitä, että jaan kylpyhuoneen ainoastaan yhden ihmisen kanssa.

Kulkenut majapaikasta keskustaan lautalla, sillä niihän saarilta kuljetaan.

Melkein mennyt vaeltamaan, mutta sitten vesisateen takia päätynytkin kahville, ihastelemaan koiranpentuja ja ostamaan sukkia.

Vaeltanut oikeastikin.

Viettänyt aikaa ystäväni asunnossa, jonka olohuone on samalla aasialaista muotia myyvä liike.

Juonut ilmaista kuoharia ladies' nightissa (vaikka tämä onkin mielestäni vähän epäilyttävä konsepti, on ilmainen drinkki kuitenkin aina ilmainen).

Astuessani ulos minibussista ollut joka kerta kiitollinen siitä, etten taaskaan oksentanut tai joutunut onnettomuuteen.

Kaikki näistä asioista eivät ole tapahtuneet arkena, joten ehkä tämä sittenkin on elämää. Elämä+.