lauantai 11. lokakuuta 2014

vain elämää

vain elämää, ei sen enempää
myös päivät nää meiltä häviää
vain elämää, ei sen enempää
sun muistos koitan säilyttää

Aika tuntuu menevän ihan todella nopeasti. Päivät menevät hujauksessa, ja viikonloppuja on jatkuvasti (en valita). Lokakuu tuli ja kohta jo puoliksi meni.

Onneksi on älypuhelin ja sen kamera, joka tallentaa muistoja paremmin kuin kauneutta. Sehän se kai onkin tärkeintä.


Olen pysähtynyt katsomaan oransseja, pinkkejä ja sinisiä auringonlaskuja. Saarilta, lautalta, rannalta ja ikkunasta. /// Olen kuunnellut jazzia baarissa, autontorvikuoroa kadulla ja huutoa kaupassa.


Olen matkustanut Hongkongin ja Kowloonin välin lautalla aina kun mahdollista. Lautalla seissyt yleensä reunalla, antanut tukan tuivertaa tuulessa ja keinunut aaltojen mukana. /// Olen katsellut, kun uutta iPhonea kaupitellaan Applen virallisten myymälöiden ulkopuolella. Asiakaskuntaa ovat lähinnä kai mannerkiinalaiset, sillä iPhone 6 ei ole vielä myynnissä Kiinassa - siitäkin huolimatta, että ainakin osa puhelimista tehdään siellä.


Olen tuijotellut gradutiedostoa tuntikausia kahviloissa. /// Olen syönyt illallista Ikeassa.


Olen käynyt valokuvanäyttelyissä, suosittelen tutustumaan ainakin Hong Kong International Photo Festivalin tarjontaan. Samalla pääsee tutustumaan kaupunginosiin, joissa ei muuten ehkä kävisi. /// Olen oppinut merellisestä puolustuksesta Hongkongin tyyliin Coastal Defence Museumissa, jonka sijainti on todella kaunis. Suosittelen viipymään auringonlaskuun.


Olen yllättynyt Lego-leffasta, herkistellyt Vain elämää ja Iholla, hyräillyt mukana Frozenia ja haukotellut Robot & Frankia. /// Olen kuusi kertaa hävinnyt, kaksi kertaa voittanut ja kerran päätynyt tasapeliin Carcassonnessa.


Olen törmännyt zombieihin keskellä päivää Tsim Sha Tsuin lauttalaiturin lähellä ja uskaltanut mennä vain juuri niin lähelle, että sain otettua vastaan kiltin (mutta pelottavan) elävän kuolleen ojentaman karkkipussin. /// Olen seurannut protestien viimeisimpiä käänteitä lauttalaiturien tv-ruuduista.


Olen vaeltanut ylös ja alas ja aina maiseman avautuessa pysähtynyt. /// Olen vaeltanut herkkujen perässä ympäri kaupunkia.


Olen kiivennyt ylös joen vartta vesiputoukselta toiselle ja uinut melkein jokaisessa altaassa. /// Olen jatkanut kiipeämistä bikinit päällä, jotta veteen hyppääminen kävisi nopeammin.

vain elämää, ei sen enempää
on kaikki tää, koita ymmärtää
vain elämää, ei sen enempää
myös kesä tää kohta taakse jää

paikallinen kaverini kertoi, että parin viikon päästä alkaa talvi
siihen asti bobom bom ja duaa

4 kommenttia:

  1. Täällä Suomessa on kaunis syksy.
    Terveisin äiti

    VastaaPoista
  2. Kuulostaapa ihanalta, alkoi aivan hymyilyttämään kun luki tätä postausta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että hymy paistaa läpi. Näitä kokiessa oli yleensä nimittäin aika kivaa (gradun kanssa ehkä vähemmän) :)

      Poista