kung hei fat choi

Tämä on tarina siitä, miksi kiinalainen uusivuosi (jota tänä vuonna juhlittiin noin 31.1.–14.2.) peittoaa suomalaisen uudenvuoden. (Haluan tosin painottaa, että näiden kahden täysin eri juhlan vertailu on aivan epäreilua ja tarpeetonta, vaikka niiden nimet nyt sattuvatkin muistuttamaan läheisesti toisiaan. Lisäksi en todellakaan ole kiinalaisten, tai edes suomalaisten, tapojen asiantuntija, joten lista on täysin subjektiivinen.)

1. Kiinalainen uusivuosi on siitä siis mahtava juttu, että se ei todellakaan ole ohi illassa, josta jää muistoksi vain tyhjiä lupauksia ja epämääräinen kasa tinaa, joka yöllä näytti ihan selvästi veneeltä ja lupasi paljon ulkomaanmatkoja ja Johnny Deppin näköisiä merirosvoja. Sen sijaan erilaisia juhlapäiviä (juhlinta kestää noin 15 päivää) ja niihin liittyviä perinteitä on niin paljon, että juuri maahan saapunut länsimaalainen menee ihan sekaisin ja tyytyy vain ihan tyytyväisenä syömään Ferrero Rochereita niin kauan kun niitä joka nurkalla tyrkytetään.

2. Kiinalainen uusivuosi on perhejuhla, mikä Hongkongissa tarkoittaa sitä iloista asiaa, että kaupunki hiljenee edes vähän. Ennen pyhiä pyörähtää liikkeelle nimittäin maailman suurin ihmisvaellus, kun kiinalaiset matkustavat perheidensä luokse. Kiinassa tälle massavaellukselle on nimikin, chunyun. Hiljentyminen ei ehkä ole verrattavissa juhannukseen Helsingissä, mutta ainakin parina päivänä osa ravintoloista ja kaupoista pysyy kiinni ja metrossa ja kaduilla on miellyttävän väljää mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

3. Lomaa on monta päivää! (Tai siis olisi, jos olisi paikalliset lomapäivät.) Monet lomailevat kuulemma koko viikon, osa pidempäänkin, mutta yleisiä vapaapäiviä ovat uuden vuoden ensimmäinen, toinen ja kolmas päivä. Ja koska tänä vuonna kuuvuoden kolmas päivä sattui olemaan sunnuntai (eli vapaapäivä muutenkin), niin myös neljäs päivä eli maanantai (eli 3.2.) oli yleinen vapaapäivä.

4. Ferrero Rocherit jo mainitsinkin. Niitä on ihan joka paikassa. Circle K:t ja 7/11:t (eli paikalliset ärrät, joita näkee yleensä vähintään kaksi ihan riippumatta siitä missä seisoo) ovat kasanneet niitä isot kultaiset kasat ovillensa, samoin ruokakaupat Wellcome ja Park'n'Shop sekä kosmetiikkakaupat (ja apteekkeinakin taitavat toimia) Mannings ja Watson (joita myös on vähintään parin sadan metrin välein ja yleensä aina molemmat vierekkäin). Italialaisten suklaapalleroiden suosio perustuu (markkinoinnin lisäksi) siihen, että sen kultainen väri symboloi rikkautta. Juuri rikkaus ja menestys ovatkin täällä niitä asioita, joita vuoden vaihtuessa toisille toivotetaan ja itselle toivotaan. Toinen herkku, joita liikkeissä on kasoittain, on muuten tanskalainen keksimerkki Kjeldsens. Kummastakaan en kieltäydy, joten herkuista piste Hongkongille.

5. Kiinalaisen uudenvuoden viettoon liittyvät yhtenä tärkeänä osana punaiset rahakuoret, Lai Seet, joita – kerrankin näin päin – naimisissa olevat pariskunnan antavat naimattomille sukulaisilleen. Häälahjoja hankkineet ja sukulaisten uteluita kestäneet sinkut saavat siis kerrankin jotain takaisin. Rahalahjoja annetaan myös työpaikoilla sekä monenlaiselle apuväelle. Perusajatuksena lienee se, että parempiosainen antaa rahan jossain mielessä alemmassa asemassa olevalle (kuten raukoille naimattomille). Lai See -kaavio avaa lahjanantokuviota.

Otin paraatista pari tämäntyylistä kuvaa, minkä jälkeen luovutin kameran kanssa. Paikallisissa massatapahtumissa (eli  missä tahansa tapahtumissa) on kyllä se hyvä puoli, että ihmiset noin yleisesti aika lyhyitä ja siksi pätkäkin saattaa nähdä jotain.

6. Kun kerran juhlitaan, niin juhlitaan sitten kunnolla, tuntuu olevan kiinalaisen uudenvuoden motto, sillä juhlinnassa yhdistyy vaikutteita kaikista suomalaisista juhlapyhistä (tai kuka nyt on ottanut vaikutteita mistäkin, mutta joka tapauksessa).

Joulusta on lainattu perhekeskeisyys, hyvä ruoka ja lahjat ja uudestavuodesta ilotulitukset. Suomalainen vappu muistuu mieleen uuttavuotta edeltävillä kukkamarkkinoilla, joihin sankoin joukoin rynnitään ostamaan paitsi kukkia myös ilmapalloja, pehmoleluja ja kaikenlaista markkinakamaa helppoheikkejä ja ruokakojuja unohtamatta. Kiinalaista uuttavuotta kutsutaan myös kevään juhlaksi (pääsiäinen). Juhannusta myötäilevät semikesäinen keli (tänä vuonna oli yli 20 astetta lämmintä ja aurinkoista, kahtena viime vuonna ilmeisesti viileämpää ja harmaata), monenlaiset taiat ja uskomukset sekä mahdollisuus nauttia hiljaisesta kaupungista. Itsenäisyyspäivää, veteraanien muistopäivää ja mitä näitä nyt onkaan edustakoon paraati, joka tosin sotilasajoneuvojen sijaan esittelee Disney-lauttoja ja kultaisia eläimiä. Syntymäpäivät taas hoituvat vuoden seitsemäntenä päivänä, jolloin juhlitaan ihmisten syntymäpäivää, siis ihan kaikkien vanhenemista. Tähän liittyvät jotenkin kanan syöminen ja alkoholi, kuulostaa siis ihan ok synttäreiltä.

Juhlatapojen sekoittaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö myös toukokuun ensimmäinen, pääsiäinen, Hongkongin itsehallintoalueen perustamispäivä, Kiinan kansallispäivä ja joulu olisi täällä juhla- ja pyhäpäiviä. Ovat ne, ja niin ovat myös Buddhan syntymäpäivä, lohikäärmeveneiden juhla, haudanpyyhkimispäivä (vapaa suomennus, Hongkongissa juhlaa kutsutaan nimellä Ching Ming), Chung Yeung (tämä liittyy jotenkin siihen, että päivässä on liikaa yangia ja siksi pitää kiivetä vuorelle ja käydä haudoilla) ja keskisyksyn juhla.

Työpaikoille voidaan kutsua leijonatanssijoita (yleensä nämä ovat kamppailulajien harrastajia ja todella taitavia - temppuilu valtavan puvun kanssa korkeiden tolppien päässä ei voi olla helppoa), jotka tuovat kai onnea ja menestystä. Tai sitten vain parantavat työilmapiiriä, who knows.

Vuodenvaihteen juhlintojen lomassa on tapana käydä myös temppelissä, jossa poltetaan suitsukkeita, rukoillaan hyvää onnea ja haetaan ennustuksia tulevalle vuodelle.

7. Vuoden ensimmäisinä päivinä ei tarvitse siivota, sillä samalla uskotaan myös hyvän onnen pääsevän karkuun. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että ennen vuoden vaihtumista on tapana siivota sitäkin ahkerammin, jotta paha onni pyyhkiytyy pois.

8. Uuden vuoden alkaessa on tapana pukeutua uusiin vaatteisiin, mielellään punaisiin. Tämä tarkoittaa tietenkin alennusmyyntejä ja shoppailua – rikkaiden paikallisten lempiajanvietettä.

9. Kantonilaisessa keittiössä liha on kokemusteni mukaan aika kova juttu, eikä kasvisruokaa aina kovasti arvosteta. Uudenvuoden aikaan kiinalaisetkin kuitenkin ryhtyvät parina päivänä kasvissyöjiksi, kun puhdistautumisen nimissä lihaa ei kannetakaan pöytiin yhtä runsaasti kuin muulloin. Ihan tervetullut asia ympäristön, eläinten ja maailman pelastumisen kannalta, kiinalaisten kollektiivisilla valinnoilla kun oikeasti on merkitystä.

10. En tiedä, johtuuko se paikallisista tavoista, Hongkongin tiukoista siisteyssäännöistä, tuurista vai siitä, että uuttavuotta juhlitaan tyypillisesti perheen kanssa, mutta suurissa ulkoilmatapahtumissajaab en nähnyt humalaisia ihmisiä (ainakaan kiinalaisia). En todistanut yhdenkään ihmisen virtsaavan kadulle, heittävän lasipulloja asvalttiin tai oksentavan pusikkoon. Ja vaikka joku olisikin heittänyt karkkipaperin tai tupakantumpin maahan, niin noin kaksi minuuttia ihmismassan purkautumisen jälkeen paikalla oli tehokas siivouspartio, jonka hommiin ilmeisesti kuului hävittää kaikki jäljet siitä, että paikalla oli vielä hetki sitten tuhansia ihmisiä.

Se on siis puuhevosen vuosi nyt.

Vuoden vaihtumisen juhlallisuudet päättyivät vuoden 15. päivänä (eli 14.2.2014), jolloin vietettiin lyhtyjuhlaa (Lantern Festival), jota kutsutaan myös kiinalaiseksi ystävänpäiväksi. Tänä vuonna samalle päivälle sattui myös länsimainen ystävänpäivä, ja paikallinen sanomalehti kirjoittikin nuorista, jotka tuplaystävänpäivä ja antelias lahjakulttuuri oli ajanut rahapulaan. Kukatkin olivat tänä vuonna erityisen kalliita kylmän sään takia.

Lisää ja asiantuntevampaa tietoa kiinalaisen uudenvuoden juhlinnasta voi lukea vaikka täältä ja täältä.

Kung hei fat choi! Menestystä tulevalle vuodelle!